maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuoden viimeinen

Josko sitä saisi yhden postauksen vielä tälle vuodelle aikaiseksi...

Mitään erikoisempaa ei ole tapahtunut. Vuoden ensimmäistä varsaa (tai viimeistä, miten sen nyt ottaa :D) on odotettu jo kaksi viikkoa mutta eipä ole näkynyt. No kai se joskus on tulossa.

En ole vielä ratsastanut mutta se on kyllä läheisessä tulevaisuudessa suunnitelmissa. Consens ei ole tehnyt reiluun pariin kuukauteen mitään muuta kuin ollut tarhassa joten senkin puolesta saa onneksi aloittaa vähän rauhallisemmin. Olen juoksuttanut pari kertaa ja vauhtia oli kyllä vähän enemmän kuin toivoisin ensimmäiseltä ratsastuskerralta... Mies myös ratsasti kerran joten kaipa tuo nyt muistaa millaista on kuljettaa jotakuta selässään. Toivottavasti. Nyt olisi tarkoitus myös hiukan aktivoitua ratsastuksen suhteen niin, että alan ratsastaa hiukan säännöllisemmin opetuksessa. Kunhan nyt ensin vähän totuttelen koko touhuun taas uudelleen. Tosin meidän valmentajalle tuli pikku erimielisyyttä erään tallilaisen kanssa ja siitä hieman kiukustuneena päätti lopettaa opettamisen täällä kokonaan, mutta lupasi kuitenkin minua ja miestä vielä katsoa, muille käy nykyään eri valmentaja...

Consensin vanhat röntgenkuvat lähetettiin Ruotsiin eräälle tutulle eläinlääkärille joka on tehnyt tutkimusta siitä vaivasta, mikä Consensin etujalassa on. Jos hän olisikin sitä mieltä että pystyisi sen leikkaamaan, niin sitten varmaan leikkautetaan ja koitetaan sitten kuitenkin saada se myytyä. Mies ei ehdi sillä kilpailemaan (ja käytännössä se olisi muutenkin hieman hankalaa, kun Consens ei matkusta trailerissa) ja pelkäksi minun harrastehevoseksi se on vähän turhan kallis, siihen riittää halvempikin yksilö ja siitä kohta enemmän...

Tallin ulkopuolella on tapahtunut sen verran, että meidän auto kolaroitiin lunastuskuntoon (mies siis ajoi mutta ei ollut syyllinen) ja meillä on nyt uusi (tai no, oikeastaan se on aikaisempaa vuoden vanhempi) auto joka onkin kyllä vielä sitä edellistä parempi, eli taisi olla onni onnettomuudessa. Tähän mahtuu koko perhe suht vaivattomasti (testattiin tekemällä reissu Hannoverin eläintarhaan, siellä oli kolmen päivän ikäinen norsuvauva joka oli muuten suloinen!) ja on nyt sitten oikeaa merkkiäkin eli VW jonka tehdas on tuossa lähellä ja pari kaveria on siellä töissä, ja eräs meidän asiakas on siellä aikoinaan ollut hiukan korkeammassakin asemassa.

Pikkuhepalle on ehkä löytynyt uusi koti, se kun kuitenkin jää minulle liian pieneksi. Ihan täyttä varmuutta ei toki ole ennen kuin heppa pihasta häipyy, mutta ihan lupaavalta vaikuttaisi. Vaihdossa minulle olisi tulossa varsa, alunperin en ollut asiaa ihan näin suunnitellut mutta nyt se tuntuisi aika fiksulta idealta. En kuitenkaan lähitulevaisuudessa ehdi kovin tehokkaasti omaan hevoseen paneutua, sen mitä ehdin ratsastaa on Consens etusijalla että se mahdollisesti saataisiin sitten joskus myytyä, ja tarvittaessa olisi pari muutakin sen verran rauhallista hevosta että uskaltaisin niiden selkään kampeutua. Kovin paljon kun ei aikaa jää ratsastaa, teen aamuisin tallihommat kun vauva nukkuu ja sitten sen seuraavien pidempien unien aikana pitää hoitaa kaikki muu. Kolmivuotiaana vauva menee päiväkotiin aamupäiviksi ja sitten pystyn taas tekemään vähän tehokkaammin töitä ja sitten keskittymään hiukan omaankin hevoseen.

En nyt uskalla varsasta vielä mitään paljastaa kun se ei vielä ole minun, mutta olen kyllä aika innoissani siitä. Ja siitä pitäisi aika suurella tdennäköisyydellä myös kasvaa sopivan kokoinen, ei liian pieni mutta ei liian isokaan.

Pikkuheppaa olen silti toki hiukan "treenannut", ei nyt mitään sen kummempaa olla tehty kuin taas muistuteltu mieleen tulevaisuutta ratsuhevosena. Sillö on kyllä ihan mahtava luonne, on fiksu, oppivainen ja yrittää aina tehdä mitä pyydetään. Ratsastettu ei olla vielä ja jos tämä kauppa toteutuu niin ei ratsastetakaan, koska tuleva omistaja voi hoitaa sen sitten itsekin, mutta selässä on tarkoitus käydä. Olen roikkunut satulassa ja miehen puhuin varsinaiseen selkäännousuun koska on siinä ammattilainen, eilen oltiin puoliksi ja huomenna olisi tarkoitus mennä sitten kokonaan. Hepo ei selässä roikkumisista ole sanonut mitään mutta miestä se vähän jännitti kun on oikeastaan tottunut vain minuun.

Oikein hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille!!