Heppa sai vihdoin ja viimein uudet monot (tiistaina vasta - tosin siitä hyvästä kengittäjä laittoi ne ilmaiseksi, mikä sopii kyllä meidän rahatilanteeseen :D) ja tänään tuntuikin jo että takajalat irtosi vähän paremmin maasta. Heppa on tosin taas lomaillut melkein koko viikon kiireiden takia, eli siksikään ei ollut ihan parhaimmillaan, mutta takaosa ei tuntunut nyt niin huonolta kuin aiemmin. Tällä kertaa ongelma oli etuosassa, mies kun oli virittänyt minulle valmiiksi waterford-kuolaimen kun arveli että hepo olisi kaiken lomailun ja lepäilyn jälkeen liian vahva minun hentoisille :D käsivarsilleni, enkä sitten ehtinyt alkaa niitä siinä poiskaan purkamaan (varustekaappiepisodin takia koko tallissa on käytössä kolmet suitset). Eikä se mennyt niillä hyvin nytkään, olen mennyt joskus ajat sitten niillä kerran enkä tykännyt silloinkaan. Sisäinen kukkahattutätini vastustaa muutenkin kaikkia vahvoja kuolaimia jos syynä on vain se, että pääsisi "helpommalla". Tai en nyt niinkään mieti mitä muut käyttävät, mutta itse en oikeastaan suostu käyttämään muita kuolaimia kuin kulloisellekin hevoselle parhaiten sopivaa niveltä/kolmipalaa (eli voin kyllä käyttää oliivikuolainta tai D-rengastakin jos hevonen ei pidä pyörivistä renkaista, tai ohuempaa kuolainta pienisuisella havosella jolle paksu on epämiellyttävä jne.). Vahvat kuolaimet ymmärrän tarvittaessa esteradalla missä tarvitaan viestien nopeaa perillemenoa sekä sitten tietty kanget kouluratsastuksessa kun vaadittavalla tasolla ollaan. Muuten en ole oikeastaan koskaan tavannut sellaista "kovasuista" hevosta joka ei toimisi sileällä ihan peruskuolaimella (sille hevoselle parhaiten sopivalla) silloin, kun kaikki muut ongelmat (ratsastajan taidoista tai hevosen terveydestä johtuvat) on poissuljettu. No mutta kuten sanottu en nyt muiden kuolainvalinnoista ole niinkään kiinnostunut, itse vain pysyttelen näissä yksinkertaisissa. Tiedän että mieskin ratsastaa Consensia välillä ihan sileällä aika vahvoilla kuolaimilla, eikä se minun ratsastustani haittaa. Ja no tänään tuli todettua, että tuo kuolain ei ainakaan ollut minua varten, joskin hepo meni siitä huolimatta lopuksi ihan kivasti. Ei niin hyvin kuin joskus aiemmin, mutta kuitenkin paljon paremmin kuin tuossa välillä.

Töissä ratsut ovat menneet ihan mukavasti ja pomo on välillä vähän opettanutkin, nyt ei ole tullut suuria yllätyksiä vaan voimassa on olleet samat opit kuin vielä viime viikollakin. :D

Meillä on nyt tiedossa hiukan juhlaakin tähän ikuisen saman tylsyyden keskelle: huomenna ollaan menossa erään ratamestarin synttärikutsuille, sinne tulee paljon tuttujakin joten odotan kyllä ihan innolla, varmaan tulee mukava ilta. Mehän emme normaalisti käy koskaan ulkona koska ei ole lapsenvahtia, mutta nyt päiväkoti on lomalla ja äitini tuli Suomesta lapsia hoitamaan koska muuten en olisi päässyt töihin. Ja koska edellisestä yhteisestä ulkonakäymisestä taitaa olla useampi vuosi, ajateltiin heittäytyä kerrassaan viihteelle ja mahdollisesti mennä lauantaina vielä kengittäjän polttareihin. :D Se ei nyt ole vielä ihan varmaa, riippuu onko muita tuttuja lähdössä.

Niin ja tähän voin kerrankin laittaa "varustepostauksen", varusteita en juurikaan ostele (Equitanasta tuli keväällä ostettua seuraavien vuosien tarpeisiin...) eikä tämä nyt ehkä ihan sellainen olekaan, mutta joka tapauksessa:

Toivoin syntymäpäivälahjaksi Spooksin ihanaa liiviä jota olen himoinnut jo hyvän aikaa, mutta en raaskinut ostaa, ja tänään sen sitten sain. Hevosiin tämä liittyy sen verran että on ratsastusvaatemerkki, hevosten läheisyydessä en tosin aio liiviä käyttää. :D