No joka tapauksessa, miehen työt hannoverliitossa muuttuivat vakinaisiksi, eli tähän meidän tilanteeseen ei ole muutosta tulossa. Toisaalta meidän nuoret hevoset lähtevät noin kuukauden päästä laitumelle, ja sitten ei olekaan enää kauheasti hommia, kun nyt sinne asti jaksaisi. Juhliakin on pitänyt järjestää, vajaa pari viikkoa sitten meidän lapset kastettiin (joo ovat jo vähän isompia, mutta ei oltu saatu aiemmin aikaiseksi...) ja sen jälkeen oli appiukon synttärit. Toinen lapsista kävi leikkauksessa ja siihen liittyen on pitänyt ravata lääkärissä. Ja siinä sivussa on jotenkin tullut tallihommat tehtyä, mieshän siis lähtee töihin aamulla puoli kuudelta ja tulee illalla seitsemältä.
Vuoden toinen varsakin pulpahti maailmaan, kesken iltapäiväkahvien. Luultiin että varsahälytin oli jotenkin viallinen kun sillä lailla keskellä päivää piippaa, ja sitä ihmetellessä varsa ehtikin jo syntyä. :D
Kuvassa varsa on parin tunnin ikäinen, nyt sillä on siis ikää vajaa kaksi viikkoa ja se on aivan järkyttävän huonosti käyttäytyvä pieni mies. :D Maltan tuskin odottaa sitä aikaa, kun se tulee laitumelta villinä kolmivuotiaana... Tämä pikku kullannuppu yrittää purra minkä nysähampailtaan vain voi heti, jos joku on puremaetäisyydellä, ja jos sen ei anna purra se vinkuu ja pukittaa...
Appiukko on kasvattunut aiemmin kolme tämän varsan täyssisarusta, yksi potkaisi kahden päivän ikäisenä anoppia niin, että tämä oli viikon sairaalassa. Yksi on miehellä ratsastettavana ja sen pitäisi suorittaa tammatesti ennen toukokuuta, että saisi Staatsprämie-arvosanan. Mikä saattaa osoittautua aika haastavaksi tehtäväksi, koska ko. neiti ei ole kovin... yhteistyöhaluinen (kuvassa oikealla).
Ja viimevuotinen täyssisarus näytti kesällä tällaiselta, nyt se on toki jo vuotias eikä enää näin suloinen. :D
Oma pikkuheppani on nyt vain lomaillut, ei ole aikaa tehdä sen kanssa mitään. Nyt on onneksi kelit sellaiset että pääsee päiväksi laitumelle, joten kuskaan sen aamulla kaverin kanssa ulos ja haen illalla sisälle. Ruunausasiassa ollaan edistytty sen verran että mies puhui itse ell:n kanssa ja periaatteessa sopii viedä koska vain, nyt on vielä haasteena että saadaan poika kuskattua klinikalle, minulla kun ei ole pikku-e:tä (ei sillä että sillä matkalla kukaan tulisi ajokortteja kyselemään, mutta siis en myöskään käytännössä ole koskaan vetänyt traikkua) ja mies on tosiaan puoli kuudesta iltaan asti pois. Mutta koitetaan saada homma hoidettua.
Consensille ei kuulu ehkä kovin hyvää, sillä on jalassa jotain. Oikeastaan vain ihan vähän turvotusta mutta en tiedä mitä se on, ei ole imppari eikä onnu. Ikävä kyllä tämä on sen viallisessa jalassa, tosin eri kohdassa missä se vika on. Turvotus hävisi jo kerran kääreellä ja levolla mutta tuli takaisin, joten kai tuota täytyy lääkärille näyttää. Toivottavasti ei ole mitään vakavaa, tai no ei se nyt mitään äärettömän vakavaa periaatteessa kai voi olla koska liikkuu täysin puhtaasti, mutta jotainhan siinä on pakko olla. Toivottavasti se ei kuitenkaan ole oireilua siitä vaivasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti