Auts

Huoh, putosin toissapäivänä hevosen selästä ja olo on yhä kuin jyrän alle jääneellä... Kumma miten sitä nuorena tipahteli jatkuvasti eikä se hidastanut vauhtia? Meinaakohan tämä siis että olen tulossa vanhaksi?

Ratsuna ei ollut sen villimpi tyyppi kuin Consens jonka selästä en olekaan aiemmin onnistunut putoamaan. On sieltä kyllä pari muuta pudonnut joten ei tämä onneksi ihan mahdotonta ole. Taisinkin juuri hetki sitten mainita että Consens kyylää maneesissa kaikkea jo vähän varmuuden vuoksikin. Nyt sitten laukkasin aika reipasta vauhtia uraa pitkin ja kun olimme maneesin avonaisen seinän kohdalla, istahti siihen laidalle joku lintu. Siis APUA, petoeläin, kyllähän sellaista on pienen puolustuskyvyttomän saaliseläimen syytä paeta... Consens teki hämmästyttävän nopeasti täyden suunnanvaihdoksen paikaltaan (hämmästyttävää siksikin, että jos yritän ratsastaa sillä volttia laukassa, tulee siitä helposti noin puolen maneesin kokoinen ympyrä ja silti hevosparka ähkii kuin vaatisin siltä jotain korkeamman asteen urheilusuoritusta) ja jatkoi tulosuuntaan sellaista vauhtia, josta normaalisti olisin varsin tyytyväinen. Nyt en niinkään, koska roikuin toisella kyljellä. :D Maneesissa ei onneksi ollut muita joten tilanteessa ei ollut sen suurempaa draamaa, jotenkin herra onnistui kolhaisemaan jalkaani siinä tohinassa niin, että se on nyt sinimustankirjava. Joka paikkaan muualle sattuu sitten muuten vain. Toinen käsivarsi on niin jumissa että kottareiden kippaaminen on yhtä tuskaa, mutta toisella puolella on olkapäässä ja kyynerpäässä mustelma... Olisi varmaan pitänyt saada videoitua se tyylinäyte.

Consens-parka järkyttyi syvästi tästä äkkinäisestä teiden erkaantumisesta, enkä saanut sitä niin mitenkään kiinni maneesista. Onneksi siellä ei tosiaan ollut ketään muuta. Lopulta häivyin paikalta ja jätin sen sinne yksin pörisemään, palatessani se oli sitten jo hiukan rauhoittunut. Ja tosiaan, koko tämän spektaakkelin aiheuttaja oli yksi ainoa mustarastas. :D

Päivä jatkuikin sitten vähän samanlaisissa merkeissä: appiukko tyhjensi karsinoita traktorilla ja olin lasten kanssa auttamassa väliseinien siirtämisessä, niin enkös vain onnistunut pudottamaan RAUTAKANGEN sille jalalle, joka ei ollut kärsinyt putoamisessa. Käsittämätöntä.

Tässäpä nämä suurimmat tapaukset sitten taisivat nyt ollakin, muuten ei ole tapahtunut mitään normiarjesta poikkeavaa. Viikonloppuna on hannoverliiton eliittihuutokauppa ja mies on ollut siksi töissä 24/7 kirjaimellisesti, siis myös nukkunut Verdenissä. Tai siis en tiedä onko ehtinyt nukkua. Meiltäkin ovat muut lähdössä katsomaan huutokauppaa mutta minä en yksinkertaisesti jaksa, en ylipäätään kauheasti nauti mistään väentungoksesta ja toisaalta on kuitenkin ihan hyvä että joku on täälläkin. Miehen siskokin tulee lastensa kanssa viikonlopuksi meille ja lauantaina huutokauppaa katsomaan (hän oli aikanaan myös 7 vuotta hannoverliiton ratsuttajana). Minulla taas on eräs tuttu Suomesta hevostenostoreissulla tässä lähistöllä ja minäkin olen katsellut muutamia ehdokkaita hänelle, joten käväistään varmaan viikonloppuna niitä katsomassa. Ja mukana tuli äidiltä laatikollinen tavaraa, vaatteita, suomalaisia karkkeja ja lehtiä, jee! Täytyy koittaa ehtiä ensi tilassa ne hakemaan.

Ei ole tullut nyt otettua kuviakaan, mutta tässä yksi pikaräpsy (alkoi juuri sataa), varsat olivat ensimmäistä kertaa laitumella. Jahka varsoja on enemmän ja sää parempi otan niistä sitten ihan kunnollisiakin kuvia. Tässä ovat nyt ne kolme ensimmäistä, viimeisin on vielä niin nuori että ei ollut ulkona, kun siellä ei kuitenkaan ollut mitenkään erityisen lämmin.