Tajusin tässä että teitä lukijoitahan on kertynyt jo ihan uskomaton määrä, vau! :O Toivottavasti kovin moni ei ole ajatellut että tämä hevoselämä olisi ulkomailla jotenkin jännittävämpää, siinä tapauksessa olen saattanut tuottaa lievän pettymyksen.

Minä en osaa mitään "erikoispostauksia" tehdä, mutta jos joku haluaa kysyä ihan mitä vain, niin kaikki kysymykset ovat luonnollisesti aina tervetulleita! Mieluiten siihen viimeisempään postaukseen vaikka kysymys koskisikin jotain aiempaa juttua, kun en välttämättä huomaa niitä vanhoihin teksteihin tulleita uusia kommentteja.

Meillä ei ole taaskaan mitään ihmeellisyyksiä tapahtunut, nyt kun mies on päivät pois en oikeastaan ehdi kuin tehdä tallihommia (aamutalliin menee melkein koko se "vapaa" aika jonka lapset ovat poissa) ja juoksuttaa, eikä se nyt kovin jännittävää ole. Tosin olen ajatellut että voisin jossain vaiheessa vähän tarkemmin esitellä niitä hevosia, joiden kanssa eniten touhuan.

Consens on pääasiassa lomaillut, miehen kun täytyy ottaa meidän hyvä satula mukaansa töihin, ja tuon vanhan satulan kanssa tuntuu että Consens on aina vähän sellainen jumittava ja vastahankainen. Kyllä se silmämääräisesti ihan riittävän sopiva on ja minun ahterilleni nyt kelpaa melkein millainen satula tahansa, mutta en nyt ole ihan varma kannattaako tuota sillä kauheasti käyttää. Nyt kuluneella viikolla ratsastin Consensilla kerran ja tänään toisen kerran, ja sepä olikin muuten villi... Vaikka se on kuitenkin joka päivä tarhaillut täkäläisittäin enemmän kuin ruhtinaallisesti (useamman tunnin, täällä kun yksityishevosilla tarhausajat lasketaan usein minuuteissa, ja vieläpä minuuteissa per viikko) ja olen myös juoksuttanut sitä. Toissapäivänä meinasin pudota useampaan otteeseen kun pienisuuri hevonen ei ollut KOSKAAN nähnyt olkipaalia (puutarhassa, myönnettäköön että ei siellä aiemmin ole olkipaalia ollut, mutta ei se nyt niiiiin vaarallinen silti voi olla), juoksutusraippaa maneesin nurkassa eikä sitä, että joku kävelee maneesin ohi. Unohtamatta sitä, että jokainen naksahdus, narina ja kopsahdus maneesissa aiheutti pakenemisen tai pukkikohtauksen (ja peltikattoisessa maneesissa noita ääniä liittää. Ehdottomasti komeimpia ääniä oli se, kun syksyllä haikarat kävelivät katolla, se ei tosin Consensia silloin pelottanut, minua ehkä enemmän...).

Onneksi Consens alkaa jo muotoutua varsin hyväksi tätiratsuksi eikä tämä sen villikointikaan lopulta kovin vaarallista ole, se kun ei onneksi harrasta päätöntä pakenemista eikä rodeopukkeja tai pystyyn hyppimistä, ainoa vähän haastavampi liike on äkkikäännös laukassa, mikä sujuu 175-senttiseksi hevoseksi ihan kiitettävän hyvin.

No tänään sen sijaan sitten ratsastus sujuikin ihan erinomaisen hyvin. Parina päivänä olen jo miettinyt että jos lopettaisin ratsastamisen kokonaan kun siitä on viimeaikoina tullut lähinnä huonolle tuulelle, eikä täällä muutkaan ratsasta, eikä olisi aikaakaan. Mutta tänään päätin että ei nyt ehkä kuitenkaan ihan vielä.

Hevosilla kävi eilen hammaslääkäri, se oli joku miehen tuttu meidän vanhoilta kotiseuduilta ja tuli siis varta vasten laittamaan kaikki hevoset kerralla. Minä toimin avustajana mikä olikin ihan mielenkiintoista. Lääkäri hoiti kaikki meidän ratsastettavat hevoset ja lisäksi pari muuta (ja tienasi puolessa päivässä suunnilleen saman kuin minä kolmessa kuukaudessa, köh) ja jo tänään huomasi että hoidosta oli apua. Consenskin oli paljon rauhallisempi suustaan, vaikka siltä onkin hampaat säännöllisesti raspattu eikä sillä mitään hirveyksiä suussa ollut. Aika monella kolmivuotiaalla oli vielä sudenhampaita ja osalla oli melkoisia piikkejä.

Minun pikkuhevoseni on jatkanut lomailua sekä huomannut olevansa Mies... Harmi vain että sillä ei ole kovin miehekäs ääni, ja vaikka se kovasti yrittää hirmua tammoille, niin se hirnuminen on sellaista kimakkaa ininää josta tulee mieleen shettisvarsa. :D Ei tuolla oikein naisia isketä. Tosin suurin osa tammoista on juuri nyt Niin Kiimassa, että niille kelpaa ihan kuka tahansa. No hyvä puoli tässä hormonien hyrräämisessä (tai en nyt toki tiedä johtuuko siitä) on se, että toinen kives on nyt kuitenkin laskeutunut. Tosin eihän sillä nyt ole kovin paljon merkitystä kun siitä ruunaamisesta ei yhäkään näytä tulevan mitään.

Tämän vuoden ensimmäisen varsan pitäisi syntyä ihan lähipäivinä. :)  Yhteensä varsoja pitäisi tulla joku kymmenisen kappaletta, en ole ihan varma kun en käytännössä ole ollenkaan tekemisissä noiden siitostammojen kanssa. Melkoisia mahoja siellä kuitenkin osa jo mukanaan kuljettaa.