Välineurheilua

Minä en todellakaan ole mikään ratsastusmuodin lähettiläs (:D) mutta nyt täytyy vähän hehkuttaa kun on tullut tuhlattua niin paljon rahaa... Oikeastaan ei ollut tarkoitus ostaa MITÄÄN  enää ikinä, koska ensinnäkin käytin keväällä Equitanassa rahaa suunnilleen kahden vuoden tulojeni edestä (enkä siksi todellakaan tarvitse mitään), ja toisekseen koska pikkuhepan ruunaaminenkin ehkä mahdollisesti SAATTAISI joskus olla edessä, JOS joku nyt saisi varattua siihen ajan. Mutta kun nyt on alennusmyynnitkin...

No oli miten oli, sain sen tilaamani kuolaimen, Stübbenin golden wingsin jonka linkitinkin jo aiemmin. Consens pitää siitä yhä, koska on mennyt sen kanssa paljon tyytyväisemmin kuin muuten viime aikoina. Sitä ei tosin saa käyttää kisoissa (mies oli joskus käyttänyt ja saanut huomautuksen, kuulemma siksi että sen voi vetää suun läpi ja koska siinä on nuo reunat niin se sitten tekisi enemmän kipeää kuin tavallisen kuolaimen kanssa... No joo, meillä on tapana käyttää turparemmiä eikä yleensäkään olla kiskottu kuolainrenkaita suuhun) mutta eipä tuo nyt niiiin hurjasti ole viime aikoina kisannut...

Samalla kerralla tilaamani satulahuopa olikin loppuunmyyty, eli säästyi se raha. Mikä on ihan hyvä juttu, koska toissailtana tein pikku heräteostoksia Horzen verkkokaupassa... Täytyykin varmaan laittaa sinne palautetta aivan supernopeasta toimituksesta, tein siis tilauksen toissailtana myöhään eli se oli perillä eilen, eilen iltapäivällä sain viestin että paketti on lähtenyt matkaan, ja sanottiin että DHL:n paketti on perillä keskimäärin viikon päästä lähettämisestä, mutta sepä tulikin meille TÄNÄÄN, vau.

Horzelta tilasin ruudulliset grand prix-kokopaikkahousut jotka olivat alennuksessa, lisäksi neuleen (myös alennuksessa) jota kokeilin Hihsissä mutta en silloin raaskinut ostaa, ja pikkuhevoselleni ihan ikiomat suojat, meidän suojat kun on sille liian isoja ja ponisuojat taas ovat liian pienet. Ratsastushousut ovat nätit, mutta rehellisesti sanottuna eivät kovin hyvät. Minulla on joskus aiemmin ollut saman mallin kangaspaikkahousut ja tykkäsin niistä mutta ne muistaakseni hajosivat, ja tämä kokopaikka ei kyllä oikein ole omaan makuuni. Housut ovat kovin tönköt ja kankeat, ja otin yhtä numeroa liian isot. Se nyt ei normaalisti ratsastushousuissa haittaisi, mutta koska näissä on niin matala vyötärö niin liian isot housut eivät yksinkertaisesti pysy ylhäällä. :D Saati sitten ratsastaessa. Olen jo vuosia sitten todennut, että Pikeurin Luganat ovat ainoat minulle täydellisesti sopivat housut, mutta olisihan se ihan liian helppoa ostaa aina uudet sellaiset, kun voi myös hankkia kymmenet muut housut joita ei sitten ikinä käytä kun niissä on jotain vikaa... No mutta nämä ovat kivan väriset ja muutenkin ihan hyvännäköiset päällä, joten sikäli ei harmita kun eivät olleet kovin kalliit. Neule on ihana ja pikkumiehen suojat ovat hyvät.

Pikkumiehestä puheenollen juoksutin sen tänään, kun satoi taas niin älyttömästi vettä että ei voinut viedä laitumelle. Sen tuli ihan hiki ensimmäisen kerran, vaikka ei nyt mielestäni niin hurjasti tehtykään. Kouluvalmentaja oli katsomassa ja ihmetteli miksi en ole vielä ratsastanut sillä, arveli että en varmaan ratsasta sillä ennen kuin se täyttää 10. Hänen mielestään on turhaa juoksuttaa jos ei aio ratsastaa samantien, kun taas minun mielestäni on kuitenkin ihan hyvä tehdä jotain, että heppa näkee vähän ympärilleen ja tottuu kaikenlaiseen. kouluvalmentaja oli kovin ihmeissään kun kerroin, että Suomessa jopa ajetaan ihan ratsuhevosillakin kauan ennen kuin niillä ratsastetaan. No maassa maan tavalla. En nyt kuitenkaan äkkiseltään keksi miksi pikkumiehen olisi parempi seistä karsinassa se aika minkä juoksutan, teen sitä joka tapauksessa vain silloin kun ei voi viedä laitumelle ja nuo meidän tarhat nyt ovat aika yhtä tyhjän kanssa, vaikka toki se tänäänkin sitten oli siellä tarhassa myös. Mutta en aio sillä vielä ratsastaa, se on kuitenkin vielä niin hento ja heiveröinen. Toivoisin että sille löytyy kesäksi joku laidun, siinä tapauksessa ajattelin käydä selässä ennen laidunta ja sitten aloittaa ratsukoulutuksen ensi syksynä. Kunhan se nyt ensin saataisiin edes ruunattua, mutta klinikka-ajasta pitäisi appiukon huolehtia, hän kun saa sen tutulta eläinlääkäriltään varsin edullisesti, mutta ei tietenkään muista koskaan asiasta kysyä.

Eilen olikin kaunis ilma joten tuli taas otettua pari kuvaa.

Aloitan nykyään karsinoiden putsaamisen aamulla vähän yli kuusi, jolloin on vielä ihan säkkipimeää eikä lantalan nurkalla ole valoa. Se on ihan hyvä juttu, koska olisin varmaan saanut sydärin jos silloin puoliunessa olisin huomannut tämän vastaanoton... :D

Appiukon ylpeydet, vasemmalla Contefino-tamma joka hyppää aivan uskomattoman upeasti, onneksi sillä se ei ole niinkään kasvatuksellinen ylpeydenaihe: varsa oli pantu alulle ennen kuin Contefino (joka oli silloin The Ihmeori) oli hyväksytty hannoverille ja sen hyväksymisen piti olla aivan ilmiselvää. No ei sitten ollutkaan ja lopulta se myytiin Amerikkaan ilman hyväksyntää, ja koska appiukon ylpeys ei antanut periksi merkitä varsaa johonkin muuhun kantakirjaan (joka olisi orin hyväksynyt, esim. oldenburg), niin sillä ei ole polttomerkkiä eikä siis käytännössä oikeastaan jalostusarvoa ainakaan appiukolle. Mutta en usko että sillä on mitään merkitystä koska se todellakin osaa hypätä. Oikealla Quaterback-tamma jonka oikeastaan piti mennä miehen siskolle kilpailutettavaksi heti sisäänratsastuksen jälkeen, mutta se jääkin nyt ilmeisesti vielä tänne, koska se pitäisi kai varsottaa ennen kuin se täyttää 5, muuten se ei saa staatsprämie- tai sitten jotain muuta titteliä. En ole niin kärryillä noista kasvatuksen hienouksista, suomeksi sen pitäisi saada varsa ennen kuin se on 5, koska silloin myös sen mahdolliset myöhemmät varsat voi myydä kalliimmalla. Harmi oikeastaan, tämä on varsinainen Tamma enkä olisi juuri kaivannut sitä jos se olisikin lähtenyt miehen sisaren luo reilun 400 km:n päähän...

Tässä miehen suosikkiratsastettava noista juuri 3-vuotiaiksi tulleista. Ei nyt mutatarhakuvassa näytä kovin upealta, mutta tämä kyllä liikkuu todella hienosti ja on äärimmäisen hyvätapainen, selväpäinen ja järkevä kaveri. Tämähän on myös yksi niistä reilu kuukausi sitten laitumelta puolivilleinä pyydystetyistä. Sen emä oli meillä aiemmin muutaman päivän kun sen tämänvuotinen varsa vieroitettiin, ja ihmettelin silloin miksi ihmeessä joku haluaa teettää varsoja sellaisella otuksella, se oli iso, leveä, jyräävä ja ruma ja sillä oli niin iso pääkin että meidän riimut ei mahtuneet sille... No perinnöllisyys ei tunnetusti ole ihan niin yksiselitteistä ja jos tamman muut varsat ovat vähänkin sellaisia kuin tämä, niin ymmärrän sittenkin miksi sillä halutaan niitä tehdä. Jos kaikki sisäänratsastettavat olisivat sellaisia kuin tämä, niin meidän pitäisi varmaan maksaa siitä, että saamme niitä kouluttaa.

Loppuun pitkästä aikaa pari ratsastuskuvaa minusta, ne eivät kyllä ole kovin hyviä. Minua ahdistaa kun tiedän jonkun ottavan kuvia ja mies taas ei osaa ottaa kuvia, hyvä yhdistelmä.