sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Pöh

Meidän nettiyhteys ei toimi, joten pääsen nettiin vain kun mies on kotona hänen puhelimensa kautta. Oman puhelimen nettiä kun en voi käyttää tietokoneella ja puhelimella surffaamiseen ei riitä hermot. Tämäkin on jo kovin hidasta ja ärsyttävää.

Meidän varsa (Escudo-Cassini-Cor de la Bryere) voitti viime viikonloppuna Lumühlenissä vuoden suurimmassa näyttelyssä oman luokkansa. Parin viikon päästä se menee varsahuutokauppaan myytäväksi, toivottavasti tuo hiukan rahaa... Eilen oli kesähuutokauppa ja siellä oli yksi miehen vanhempien hevonenkin, siitä ei sitten huudettu ihan niin paljon kuin oli toiveissa mutta ihan ok summa kuitenkin, ja meni kivaan paikkaan. Tällainen.

Laitumelta haetut orit olivat lievä floppi, kaksi on aika tavista, yhdellä on "Ton" (apua, mikä sen vaivan nimi olikaan suomeksi kun hevonen korisee rasituksessa??) ja yksi olisi ihan lupaava, mutta ei suostu minkäänlaiseen yhteistyöhön. Se ei ole edes ilkeä tai röyhkeä, se ei vain liiku askeltakaan kuin ehkä ylöspäin sitten kun sitä ei enää huvita, teki sitten mitä tahansa, ja kaikkea on kokeiltu... Ainoa keino jolla se juoksi eteenpäin oli se, että joku juoksi muovipussin kanssa perässä, mutta sekin toimi vain kerran.

Meillä on täällä vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita, miehen sisko tuli kahden varsin vilkaan lapsensa kanssa viime viikolla ja lapset jäävät vielä ensi viikoksi... Miehen sisko osallistui nyt viikonloppuna johonkin trakehnerkilpailuun ja menestyikin ihan hyvin, voitti eilen oman luokkansa ja tämän päivän tulosta en vielä tiedä.

Seuraava suurempi tapaus on sitten ensin nuorten kouluhevosten MM-kilpailut Verdenissä (tosin me lähdemme silloin Suomeen) ja sen jälkeen eliittivarsojen huutokauppa joka kestää kolme päivää. Vähän harmittaa että se jää nyt näkemättä mutta seuraavalla kerralla sitten.




2 kommenttia:

Roosa kirjoitti...

Hei!

Onko teillä tallillanne suomalaisia työntekijöitä?

Pauliina kirjoitti...

Juu, minä. :D

Ei meillä ole työntekijöitä ollenkaan, ihan perheen voimin pääasiassa hommat hoidetaan. Silloin tällöin kun on jotain raskaampaa hommaa (karsinoiden tyhjennys, peltohommia kuten nyt) on apuna turkkilainen työmies joka on käynyt täällä tarpeen vaatiessa jo 30 vuoden ajan. Ja jos ihan hevosten kanssa tarvitaan apukäsiä (näyttelyissä esittämistä tai apua nuorten kanssa) niin yksi valtionsiittolan miehistä auttaa aina tarpeen tullen ja me toki sitten myös häntä.

Mutta perushommat hoituvat etenkin näin kesäaikaan ihan hyvin näin kotivoimin.