Tallin viimeistelyä

Viime päivät on kuluneet meidän tallia puunatessa, että saataisiin loppuviikosta sitten ne hevoset sisälle. Meidän käytössä on siis kokonaan yksi tallikäytävä jossa taitaa olla parikymmentä karsinaa, tosin tällä hetkellä kolmessa on erään valtionsiittolan ratsuttajan hevoset joista hän huolehtii itse, kun me ei nyt ainakaan vielä ihan kaikkia karsinoita tarvita. Niin ja meidän käytävällä on sitten tietenkin myös meidän omat hevoset eli Consens, Flash Dancer jolle pitäisi keksiä kutsumanimi sekä Poni, jonka nimeä en VIELÄKÄÄN muista...

Karsinat on tyhjennetty ja koko talli on kuurattu painepesurilla lattiasta kattoon, sitten kun se on kuiva pitää vielä maalata seinät ja sitten onkin jo valmista. Pikkuhiljaa alkaa sääkin olla sellainen, että hepat varmaan tulevat ihan mielellään sisälle. Tosin eihän täällä nyt mitään hirmutalvia tule ja yksi lauma 1-2 -vuotiaita jääkin koko talveksi ulos, mutta niillä onkin sitten kunnon suojat toisin kuin näillä muilla.

Olen ratsastanut Consensilla nyt oikeastaan joka päivä, kun mies on auttanut tallintyhjennyksessä ja sitten on ollut kaikkea muuta pikku puuhaa, kuten tukkeutuneita viemäreitä, kaapelin kaivamista maasta yms. Consens on mennyt ihan mukavasti alun pikku erimielisyyksien jälkeen ja tänään uskaltauduin vihdoin pyytämään opetusta ja sainkin ihan kunnon treenin. Täällä ei toki ole mitään varsinaista "opettajaa" mutta tässä pihapiirissä asuu eräs ratsuttaja, joka tosin on nykyään päätoimisesti muissa töissä mutta käy myös pitämässä valmennuksia ja touhuaa muuten hevosten kanssa, hän on aikoinaan opettanut miehelle ratsastuksen alkeet. Tunnen hänet oikein hyvin ja hän on myös esikoislapseni kummi, mutta hänen opetuksessaan en ole ollut koskaan, hän kun asuu täällä enkä minä ole aiemmin täällä ratsastanut. Jäi kuitenkin oikein hyvä mieli ja mikä tärkeintä, uskoakseni hevosellekin. Opetus oli minulle paljon mielekkäämpää kuin aiemman pomoni luona, toki aivan erilaista joten vähän piti ensin asennoitua taas tekemään jälleen kerran kaikki eri tavalla. Mutta hevonen meni osan aikaa oikein hienosti ja oli pääasiassa oikein tyytyväinen, ja itsellekin ja hyvä mieli. Ko. opettaja on nähnyt consensin syntyvän ja on opettanut sen nostamaan kaviot, kulkemaan talutuksessa ja juoksemaan ympyrällä, joten hevonenkin oli hänelle tuttu.

Minä olen saanut ihan henkilökohtaisen vastuualueen, nimittäin klippaamisen... Valitettavasti se on ehkä ainoa hevosenhoidon osa-alue jota inhoan, mutta kun siitä kuitenkin maksetaan niin teen sitten. Nyt olen klipannut kaksi yksityishevosta ja jono sen kuin kasvaa, ja Consenskin pitäisi kyllä klipata pikimmiten. Sisäinen kukkahattutätini vähän vastustaa pullahevosten klippaamista lähinnä ulkonäkösyistä, harva hevonen siitä kuitenkaan nauttii, saati sitten jatkuvasta loimishowsta, ja kaiken huipuksi tänään klipattu hevonen repii loimensa joten sillä täytyy nyt pitää sitten kuonokoppaa karsinassa, vain siksi että omistajan mielestä se näyttää klipattuna paremmalta (muuten tässä ilmastossa kun ei hevonen loimea tarvitse). Mutta kukin tekee toki hevosellaan mitä tykkää. Itse en välttämättä klippaisi edes Consensia jos se olisi ihan ikioma, nyt kun sillä ei ainakaan tällä hetkellä juuri kilpailla, mutta se nyt kuitenkin oikeasti hikoaa joka päivä reilusti, ja kuivaksi loimittamisessa on oma vaivansa, joten en ole vastustanutkaan. Mutta eilen esim. klippasin hevosen, jolla ratsastetaan korkeintaan kerran viikossa hiukan käyntiä ja ravia....

Kävin tuossa iltapäivällä vähän ostoksilla, Krämerin liike kun on tuossa 50 km:n päässä... En sitten loppujen lopuksi ihan villiintynyt, vaikka kyllähän tuollaisessa paikassa saisi rahaa kulumaan. Tarkoitus oli ostaa satulahuopia sekä loimivyö, unohdin satulahuovat. Meillä kun on tasan kaksi satulahuopaa jotka molemmat ovat jo kovasti pesua vailla... No ostin kuitenkin sen loimivyön, hikiloimen, varsalleni nahkariimun ja riimunnarun (sille ostamani ponikokoinen riimu alkaa kuin alkaakin jäädä pieneksi!), Consensille tasapuolisuuden nimissä myös riimun ja narun, kunnollista stübbenin satulasaippuaa ja hamanolia että saa varusteetkin puhtaaksi sekä itselleni hanskat ja kaulaliinan. Vähän kuolasin vaatteitakin ja annoin itselleni melkein luvan ostaa jonkun puseron mutta ihme kyllä ei löytynyt mitään kivaa, joten en sitten ostanut, oikeastaan siis ostin vain kaikkea tarpeellista, minkä lisäksi vielä unohdin yhtä sun toista.

Loppuun vielä muistokuva upeasta Hicksteadista, joka lähti kovin traagisesti ja yllättäen ja jonka paikkaa maailman huipulla ei varmaan ihan hetkessä täytetä.

© 2008 by Nancy Jaffer