Kisailua

Consens oli siis perjantaina kisoissa mieheni kanssa, oli mennyt ihan kivasti. En jaksanut sitten kuitenkaan lähteä katsomaan, pitäisi kyllä vähän skarpata tässä asiassa... Nuorten hevosten L:ssä (joka on reilun metrin) se oli muistaakseni viides, ja M:ssä (noin 120) meni myös puhtaasti mutta ei sijoittunut. Nuorten hevosten luokissahan on täällä aina tyyliarvostelu (jossa arvostellan siis hevosen hyppytyyliä, ei ratsastajan tyyliä) ja Consens ei sitten ilmeisesti tällä kertaa miellyttänytkään. Yleensä se nimenomaan on saanut aika hyviä numeroita, siitä huolimatta että ratsastaja on tavis (kukaan ei nyt kuitenkaan oikein voi kieltää, etteivätkö samat hevoset saisi nimiratsastajan alla aika paljon parempia numeroita...Kai ne tuomarit luottavat siihen, että hevosen on pakko olla hieno jos ko. tyyppi sen selkään kömpii). Kuski tosin oli tätä ennen pudonnut kuulemma aika näyttävästi yhdeltä toiselta hevoselta (harmi että kukaan ei tällä kertaa ollut videoimassa :D) joten saattoihan sekin ratsastukseen vaikuttaa.

Consens menee tällä kaudella myös ehkä pari Bundeschampionaattikarsintaa, jos sattuvat sopiviin kisoihin. Viime kaudella se ei ehtinyt 5-vuotiaiden karsintoihin ollenkaan, kun ei ollut alkukaudesta vielä läheskään ikätovereiden tasolla sairastelunsa takia. Nyt se on yhteen karsinaan osallistunutkin, mutta tehtävät olivat siinä todella vaikeita ja mukana oli myös erikoisesteitä, joten kuski keskeytti kun alkuradasta tuli yksi pudotus, harjoittelevat niitä vaikeampia tehtäviä ensin kotona. Itse Bundeschampionaattiin ei ole suunnitelmissa osallistua vaikka pääsisikin, Consens kun on tosiaan aika stressiherkkä ja se on todella raskas kilpailu, missä ei olisi minkäänlaisia menestysmahdollisuuksia.

Itse aion ratsastaa huomenna, saattaa olla vähän villiä kyytiä edessä kisojen ja vapaapäivän jälkeen. Töissä olen ratsastanut yhtä hiukan hankalaa tammaa (se ei siis ole luonteensa puolesta hankala vaan ihan äärimmäisen nöyrä ja kiltti hevonen, ongelma on ratsastettavuudessa) ja kipeyttänyt selkäni. Olen todennut, että Stakkaton sukulinja ei sovi yhteen minun ruumiinrakenteeni kanssa :D Olen ratsastanut vähän enemmän kolmea eri stakkatolaista hevosta, ja jokaisen laukasta olen saanut selkävaivoja, vaikka minulla ei normaalisti ole mitään selkäongelmia. Toisaalta reväytin myös reiteni agilityssä, joten särkylääkkeiden voimalla tässä muutenkin mennään.

Tv:ssäkin on tullut hevosaiheista ohjelmaa, kuten eiliset brittihäät... Hienoja hevosia ja hyvin olivat hanskassa, jopa se yksi joka kippasi kuskin kyydistä mutta ei silti aiheuttanut mitään yleistä kaaosta. Olivat kyllä ihailtavan kylmähermoisia otuksia, kyllähän sellaisia hevosia nyt silloin tällöin tapaa mutta tuollainen määrä kerralla. Suomessa olin joskus tekemisissä poliisihevosten kanssa eivätkä ne kaikki nyt mielestäni olleet kuitenkaan mitään pomminvarmoja tapauksia, toki meillä oli lähinnä tulevia tai tehtäväänsä soveltumattomia poliisihevosia, kyllähän ne niissä hommissa vuosikausia toimineet varmasti ovat kylmähermoisia. Mutta hienoja hevosia joka tapauksessa, niin ja olihan se hääparikin kai ihan söpö. Lisäksi olen katsonut kerrassaan häpeällisen vähän Leipzigin maailmancupin finaalia, tuossa viikolla täyty tunnustaa että unohdin koko jutun ja huomenna on niin paljon ohjelmaa etten ehdi katsomaan sitä lopullista finaalia, mikä kyllä harmittaa. Tänään sentään katsoin GP-luokan, saksalaiset olivat kertakaikkiaan huonoja, ainoa hyvä rata oli Ludger Beerbaumilla jolle kuitenkin tuli harmillinen turha pudotus viimeisellä esteellä. No luokan voittaja Denis Lynch nyt on melkein saksalaiseksi laskettava myös, joten tulihan se voitto ehkä puoliksi kotiin kuitenkin. Tunnen Denisin itse asiassa ihan hyvinkin ajalta, jolloin hän ei ollut vielä kovin menestynyt ja kiersi näitä meidän seudun pikkukisoja, hän myös kilpaili parilla hevosella jotka asuivat silloisen työnantajani luona. Joten ihan hyvään osoitteeseen se voitto meni. Oikeastaan en edes ole ratsastuksessa kovin kansallismielinen, tykkään kauniista ratsastuksesta (sekä aina välillä ihastun joihinkin poikkeuksellisen upeisiin hevosiin) ja tuolla huipputasolla suon voiton oikeastaan melkein jokaiselle. Toki suomalaisena myös Nina Fagerströmin menestys ilahduttaa aina erityisesti, mutta kaikkia suomalaisia en sen kummemmin "fanita" vain siksi että ovat suomalaisia.