keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Vastaan nyt edelliseen postaukseen tulleisiin kysymyksiin/kommentteihin ihan erikseen, kun voin jo ennustaa vastauksesta tulevan pitkähkö... Todella kiva että kommentoidaan, näköjään pitää sitten vain valittaa että lukijoilla on jotain sanottavaa. :D No ei, itsekin olen todella huono kommentoimaan blogeja, vaikka luen vähintään kaikkien suosikkilistallani olevien blogien päivitykset samantien, niin harvoin sitten kuitenkaan tulee mieleen mitään mikä olisi niin tärkeää, että alkaisin kommenttia rustaamaan. Eli en jatkossakaan painosta kommentoimaan, mutta kyselläkin saa mitä mieleen tulee, ei tarvitse liittyä minun sepustukseeni.

Paitsi että Suvin kysymykseen en nyt kuitenkaan vastaa, koska "elämäntarinani" löytyy tuosta kirjoittaja -välilehdeltä. :D En tosin enää niin tarkkaan muista mitä sinne kirjoitin, mutta uskoisin että sieltä löytyy kuitenkin vastaus. Lyhyesti sanottuna ihan hevoshommiin tänne tulin. En osaa sanoa olisinko jäänyt jos ei olisi tullut perustettua perhettä (en osaa vieläkään sanoa olenko "jäänyt", eihän sitä koskaan tiedä mitä elämässä tapahtuu), mutta todennäköisesti kyllä. Pari kertaa alkuvuosina palasin Suomeen opiskelemaan, mutta jotenkin sieltä tuli molemmilla kerroilla sitten kuitenkin lähdettyä nopeasti pois.

Toisaalta ei minulla ole koskaan ollut mitään varsinaista halua nimenomaan päästä pois Suomesta,  tällä alalla vain elämä on täällä aika paljon helpompaa ja mielekkäämpää. Suomeen en silti varsinaisesti ole kaivannut takaisinkaan alkuaikojen koti-ikävää lukuunottamatta, nykyään ikävöin kyllä muutamia parhaita ystäviäni mutta hekin asuvat ympäri maata (tai Eurooppaa) joten ei heitä Suomessakaan niin paljon useammin näkisi. Ja onneksi on Facebook... Olisi kyllä kva käydä Suomessa useammin, mutta se on vain lasten kanssa aika kallista ja etenkin rasittavaa, ja työtkin tietysti hiukan rajoittavat. Ehkä sitten tulevaisuudessa kun ollaan "vapaampia" työn kannalta onnistuu Suomessa käyminenkin helpommin. Lapsista vanhempi menee kouluun vuoden päästä syksyllä ja nuorempi sitten seuraavana vuonna, joten siitä eteenpäin se sitten rajoittaa.

Mutta niin, siihen edelliseen postaukseen... Pitää nyt sanoa että noin periaatteessa hevosilla on kuitenkin asiat ihan hyvin, riippuu aina mihin vertaa. Niillä on kaikki määräykset täyttävät asialliset tilat, ne saavat riittävästi sekä ihan hyvälaatuista ruokaa, niitä ei hakata ja jos ne ovat sairaita ne hoidetaan. Itsestäni tämä hevosenpito vain tuntui etenkin alkuun kovin vieraalta ja erilaiselta, kun olen aina tottunut siihen, että hevoset liikkuvat paljon. Suomessa tilanne on toki vähän eri, kun joka tallille voi (ja lienee pakkokin?) rakentaa tarhat ja/tai laitumet, täällä se ei välttämättä ole aina niin yleistä, mutta itse olen sattunut sellaisille talleille missä näin on.

En voi sanoa että olisi kysymys tietämättömyydestä, pomoni on kuitenkin ollut alalla 40 vuotta, on suorittanut täkäläisittäin korkeimman ratsuttajatutkinnon, ja tuomarina myös opettaa harrastajille teoriaa (täällä täytyy suorittaa erilaisia ratsastusmerkkejä voidakseen kilpailla, ja niihin kuuluu myös paljon teoriatietoa, pomoni ottaa vastaan näitä merkkisuorituksia sekä valmentaa niiden suorittamiseen). Ennemminkin tottumuksesta, hänen mielestään hevosten on hyvä "saada olla rauhassa", ja silloin hänen uransa alkuaikoina asiat tehtiin kuitenkin aika eri lailla. Eikä hän näe tarpeelliseksi muuttaa mitään, koska hevoset kuitenkin "voivat hyvin". Minun mielestäni taas ne eivät välttämättä voi niin hyvin vatsavaivoineen ja erilaisine jäykistelyineen ja jumituksineen, mutta toisaalta ne kuitenaan eivät juuri koskaan ole vakavasti sairaita, ja noin silmämääräisesti ne ovat hyvässä kunnossa, karva kiiltää, suurin osa on sopivassa lihassa (pari on liian lihavia), ja täytyy myöntää että ne kilpailevat hevoset ovat liikunnan vähyydestä huolimatta varsin lihaksikkaita. Hän kun on tehnyt aina näin, ja se on riittänyt, joten hänen mielestään ei ole tarpeen muuttaa mitään. Toiseksi vaikka pomolla on melkoisen vahva auktoriteetti ja hänellä on etenkin ratsastuksesta varsin vahvat mielipiteet joita ei juuri kyseenalaisteta, on hän kuitenkin ihan vastaanottavainen alan muiden osaajien neuvoille, esim. eläinlääkärin (tai ainakin oman luottoeläinlääkärinsä). Jos eläinlääkäri joskus neuvoisi kokeilemaan vatsavaivoihin vaikka päivittäistä tarhaamista tai laidunta, niin varmaan tehtäisiinkin, mutta tämä antaa vain erilaisia pulvereita ja litkuja, jotka vaikuttavat lähinnä niin, ettei hevonen sitten syö enää ruokiaan, mikä ei välttämättä niihinvatsavaivoihin auta. :D

Lisäksi pomolla on ehkä vähän sellainen perusajatus, että hevosen on "ansaittava ruokansa" vaikka se olisi epämiellyttävääkin, joutuuhan hänkin tekemään töitä vaikka ei huvittaisi. Eli jos hevosella on jotain pikkuvaivaa mistä se ei kuitenkaan kärsi, niin sitä voi käyttää ihan normaalisti, saahan se siitä "palkan", ja kun se kuitenkin lepää loppupäivän karsinassa, ei työskentely ole liikaa vaadittu. Itse taas ajattelen että hevoset eivät ole hommiinsa pyrkineet eikä niillä ole velvollisuutta esim. menestyä kilpailuissa tai suorittaa vaikeita liikkeitä silloin, jos se on niille jotenkin kivuliasta tai epämiellyttävää. En tietenkään voi ajatella ettei hevoselta saisi vaatia mitään, silloinhan niillä ei voisi ratsastaa saati kilpailla ollenkaan ja hevosen pitäminen pelkkänä lemmikkinä on kuitenkin yleensä hiukan liian kallista puuhaa. Mutta hevonen on aika säyseä ja yhteistyöhaluinen eläin, ja mielestäni silloin kun se on terve, tarpeeksi hyvässä kunnossa vaadittuihin asioihin nähden ja asiallisesti koulutettu, se yleensä suorittaa ne pyydetyt asiat ihan mielellään tai ainakin niin, ettei se ole hevoselle epämiellyttävää. Eli silloin kun edellytykset ovat kunnossa, voi hevoselta mielestäni toki vaatia tiettyjä asioita, mutta ei silloin jos se tekee sille kipeää, vain koska sen pitäisi "ansaita ruokansa".

Mutta niin, rahahan se tätäkin hommaa pyörittää. Pomolla ei nyt ehkä ole niin tiukkaa että hänen olisi pakko ratsastaa kipeällä hevosella vain sen ratsutusmaksun vuoksi, mutta noin yleisesti se on varmasti kuitenkin suurin syy sille, ettei kaikki toimi niin kuin kirjoissa. Harvalla hevosella on ideaalit olosuhteet, ihan puhtaasti harrastehevosilla on usein paremmat olot kuin kilpahevosilla, etenkin täällä ne voivat usein elää pihatoissa laumana, kun ei ole hirveästi lunta ja pakkasta. Toisaalta sellaisen harrastehevosen omistaja saattaa ratsastaa niin, että hevonen kipeytyy siitä, vaatia siltä asioita mitä sille ei ole opetettu, eikä ehkä osaa ruokkia hevosta oikein. Treenissä oleva kilpahevonen ei oikein voi elää pihatossa ja ikävä kyllä etenkin jos sen hevosen rahallinen arvo on satoja tuhansia, ei sen kanssa oteta mitään riskejä, jolloin se ei ehkä pääse koskaan liikkumaan vapaana isommassa tilassa. Se tuntuu kyllä ikävältä, mutta toisaalta en usko että kovin moni kritisoijakaan toimisi toisin vastaavassa tilanteessa. Vaikka se oma hevonen ei ikinä olisikaan kolhinut itseään tarhassa, niin se on eri asia kuin täydessä kunnossa oleva kilpahevonen, joka ei ole koskaan ollut siellä tarhassa. Ja kaikki hevosenpito kuitenkin edellyttää sitä rahaa, ja se liikkuu kilpailuissa ja kilpahevosissa.

Pomon kohdalla on niin, että hän ei ota vastaan mitään kritiikkiä koskien hänen omaa hevosenpitoaan, koska se nyt kuitenkin on toiminut sen 40 vuotta, joten minun nyt on aivan turha alkaa häntä opastamaan siinä kuinka minun mielestäni asiat pitäisi tehdä. :D Mutta vähän voi kuitenkin vaikuttaa, kun miettii oikean lähestymistavan. Noin yleensä pomo sanoo mitä minun tulee kulloinkin tehdä, kovin suuri oma-aloitteellisuus ei ole oikein toivottavaa. Jos hän haluaa jonkun hevosen tarhaan, hän käskee laittaa sen tarhaan, muussa tapauksessa on aika turha selittää että kyllä sen pitäisi päästä ulos kun ei eilenkään ollut. Samoin jos hänen mielestään jonkun hevosen ei tarvitse päästä jonain päivänä ollenkaan ulos karsinasta (etenkin kun hän lähinnä katsoo sen palvelukseksi hevoselle, kun se "saa" levätä), en minä voi ottaa sitä ulos vaikka yleensä kyse on yleensä siitä että pomo ei viitsi, kun taas minä viitsisin. Jos sanon että minä kyllä voin ottaa sen hevosen ulos, hän pitää sitä lähinnä kritiikkinä, koska kyllähän hänkin voisi. Olen todennut että kaikkein parhaiten toimii jos sanon, että joku hevonen on ollut niiiiin jäykkä sellaisen vapaapäivän jälkeen ja paaaaljon parempi kun se on ollut joka päivä ulkona, että ehkä sille hevoselle tekisi hyvää vähän oikoa koipiaan joka päivä. :D Lisäksi tietenkin hevoset ylipäätään liikkuvat paljon enemmän nyt kun minä olen siellä töissä, aiemmin pomo on ollut miehensä kanssa kahdestaan, ja hevosilla niitä vapaapäiviä on ollut paljon enemmän. Jo siksikin että pomo on paljon pois ja miehensä taas tekee kaikki tallihommat (aloittaa aamulla kello 4 ja on valmis illalla viiden-kuuden tienoilla...) sekä muut työt pesukoneen korjaamisesta veroilmoitukseen, eikä silloin oikein voi enää liikuttaa hevosia.

Jep, tulihan siitä sen pituinen selostus että ei olisi ehkä ihan mahtunutkaan tuonne kommenttiosioon... Oikeastaan minun piti kirjoittaa jo ihan eri asiasta eli meidän viime viikonlopun Tapahtumasta sekä yleisestikin kuulumisia, mutta se saa nyt odottaa iltaan tai huomiseen, jos saisin kuviin sen verran tolkkua, että saisin niitä tännekin.

3 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Hups.. Enpäs ookaan koskaan tajunnu lukee noita muita sivuja! :D

Jossu kirjoitti...

Niin siis laitanpa minäkin tarkennusta, että aina on niitä hyviäkin puolia. Minulle tuttu hevosihminen sanoi että jos hevonen ei tiedä muusta, tyytyy se siihen mitä on. Tarkoitin lähinnä sitä, että jos joskus omassa tallissa teet toisin. ;) Aina ei vain ole samaa mieltä, mutta sitähän se hevosmaailmassa on ja jostainhan se on oppi saatava.

Pauliina kirjoitti...

Joo, ei tämä vuodatus ollut mitenkään puolustelua teidän kommenttien takia, kuten sanoin niin tosi kiva kun kommentoidaan.

Tuntui vain että siitä tekstistä sai sellaisen kuvan että täällä laiminlyödään hevoset ihan täysin ja minä vain toteutan sitä myös kiltisti käskettäessä. :D

Tosiaan päällisin puolin hevoset voivat kuitenkin ihan hienosti, ja jos itsekin kävisin tallilla vain silloin tällöin, ei minulla olisi hevosten oloihin mitään huomautettavaa. Näin työntekijänä vain huomaa että ne hevosten olot ovat kuitenkin kovin erilaiset mihin itse olen tottunut ja mitä pidän tärkeänä, ja sehän taas on sitten makuasia niin kauan kuin kaikki säädökset täyttyvät. Ei näiden ihmisten toimintatapoja pysty enää kukaan muuttamaan eikä ehkä ole niin tarviskaan, kun ikää heiltä löytyy vajaa 60 ja 70...

"Oma" eli vuokrattu tallihan meillä tulee sitten loppuvuodesta olemaan, ja tosiaan joissain asioissa toimitaan hiukan toisella tapaa, koska mies onneksi on hevostenpidosta kanssani hyvin samoilla linjoilla.